Yksilapsinen-blogi jatkaa Twitterin puolella mikroblogin muodossa. Tutustu ja seuraa suomalaista keskustelua yksilapsisuudesta jatkossa täältä:
https://twitter.com/ainokaiset
Twitter-päivityksiä voivat lukea myös ne, jotka eivät itse ole Twitteriin rekisteröityneet.
Aurinkoista kesää kaikille pienille perheille!
Miksi "vain" yksi lapsi?
Näillä kysymyksillä haluan herätellä keskustelua mutta myös omia pohdintoja yksilapsisuutta koskien. Olen itse pohdinut aihetta melko syvällisesti mutta kanssaihmisten kommentit tuovat aina uusia aiheita ja ajateltavaa asian tiimoilta. Kerro siis:
Mitä yksilapsisuus merkitsee sinulle?
Miksi olet valinnut yksilapsisuuden, mitkä ovat sen hyvät puolet ja mikä huolestuttaa?
Miten ympäristö on reagoinut päätökseesi/päätökseenne?
Onko päätöksesi/päätöksenne lopullinen?
Mitä yksilapsisuus merkitsee sinulle?
Miksi olet valinnut yksilapsisuuden, mitkä ovat sen hyvät puolet ja mikä huolestuttaa?
Miten ympäristö on reagoinut päätökseesi/päätökseenne?
Onko päätöksesi/päätöksenne lopullinen?
Mottus, Indus & Allik: Accuracy of only children stereotype
Journal of research in personality julkaisi vuonna 2008 englanninkielisen tutkimuksen otsikolla "Accuracy of only children stereotype" (Mottus, Indus & Allik, Viro). Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavilla esimerkiksi ScienceDirect -palvelun kautta. Tässä kuitenkin lyhennelmänä vapaa käännös tutkimusasetelmasta sekä tutkimuksen tuottamista tuloksista ja lisähuomioista aiheeseen liittyen.
Tutkimusasetelma
On vahva uskomus, että lapset joilla ei ole sisaruksia ovat hemmoteltuja, itsekkäitä, yksinäisiä ja sosiaalisesti lahjattomia. Psykoanalyyttisesti orientoituneet tutkijat ovat spekuloineet että sisarusten puute vaikuttaa perheen ainoan lapsen persoonallisuuden kehittymiseen negatiivisesti sekä tekee heistä sosiaalisesti sopeutumattomia. Vuonna 1934 Stanley Hall väitti tutkimuksessaan "yksilapsisuuden olevan sairaus jo itsessään". Hänen väittämänsä on vaikuttanut psykologien huoleen siitä, millainen lapsi yksilapsisessa perheessä voi kasvaa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet että ainokaisia pidetään itsekeskeisinä ja ikävinä persoonina. Stereotypiat ainokaisista ulottuvat eri kulttuureihin, mm. Yhdysvaltoihin, Hollantiin ja Kiinaan.
Tutkimuksia on myös tehty siitä, miten vanhemmat kohtelevat lapsia heidän syntymäjärjestyksensä mukaisesti. Kokonaisuudessaan syntymäjärjestyksellä (tai sisarusten määrällä) on todettu olevan hyvin vähäinen vaikutus lapsen luonteenpiirteisiin tai älykkyyteen.
Tutkimuksessa määriteltiin stereotypiat joita ainokaiset sekä lapset joilla on sisaruksia kohtaavat. Stereotypioiden paikkaansapitävyyttä mitattiin myös. Usein stereotypiat ainokaisia kohtaan olivat negatiivisia. Tutkimuksessa testattiin empiirisesti sitä, ovatko ainokaiset sosiaalisesti heikkolahjaisia ja huonosti sopeutuvia. Oletettiin myös että lapset joilla on sisaruksia, ovat "normaaleja" suhteessa ainokaisiin.
Tutkimuksen tulokset
Ainoa selkeä ero, joka ainokaisten ja muiden lasten välillä todettiin oli se, että lapset joilla on sisaruksia ovat avoimempia uusille ajatuksille ja ideoille kuin ainokaiset. Muussa suhteessa nk. "persoonallisuusprofiilit" ainokaisten ja muiden lasten välillä olivat hyvin samankaltaisia.
Tutkimuksessa myös todetaan, että sen sijaan että ainokaisiin kohdistuvat stereotypiat pitäisivät täysin paikkaansa koko ryhmän kohdalla ne saattavat palvella suurempaa yhteiskunnallista tarkoitusta, jossa yksilapsisuudesta tehdään ei-haluttua. Evoluution näkökulmasta lapsettomuus tai vain yhden lapsen saaminen on ei-toivottua suhteessa toisen lapsen saamiseen. Koska geenien siirtäminen uudelle sukupolvelle on ihmiselon suurin tarkoitus, on ilmeiseistä että useamman kuin yhden lapsen saaminen on suotavaa. Sekä yksilöt että yhteiskunta kehittävät mielellään mekanismeja, jotka tekevät toisen lapsen saamisesta toivottua ja houkuttelevaa. Nämä stereotypiat vaikuttavat vahvasti yksilöiden valintoihin ja sitä kautta palvelevat yhteiskunnan jatkuvuutta. Usemman lapsen saaminen perheeseen on sosiaalisesti katsottuna houkuttelevampaa kuin "vain" yhden lapsen saaminen.
Hypoteesia tukee myös Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jonka mukaan perheiden yleisin syy saada toinen lapsi oli se ettei ensimmäinen lapsi jäisi ainokaiseksi. Virossa (jossa tutkimus on tehty), 40 prosenttia naisista haluaa toisen lapsen "esikoisen seuraksi".
Tutkimusasetelma
On vahva uskomus, että lapset joilla ei ole sisaruksia ovat hemmoteltuja, itsekkäitä, yksinäisiä ja sosiaalisesti lahjattomia. Psykoanalyyttisesti orientoituneet tutkijat ovat spekuloineet että sisarusten puute vaikuttaa perheen ainoan lapsen persoonallisuuden kehittymiseen negatiivisesti sekä tekee heistä sosiaalisesti sopeutumattomia. Vuonna 1934 Stanley Hall väitti tutkimuksessaan "yksilapsisuuden olevan sairaus jo itsessään". Hänen väittämänsä on vaikuttanut psykologien huoleen siitä, millainen lapsi yksilapsisessa perheessä voi kasvaa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet että ainokaisia pidetään itsekeskeisinä ja ikävinä persoonina. Stereotypiat ainokaisista ulottuvat eri kulttuureihin, mm. Yhdysvaltoihin, Hollantiin ja Kiinaan.
Tutkimuksia on myös tehty siitä, miten vanhemmat kohtelevat lapsia heidän syntymäjärjestyksensä mukaisesti. Kokonaisuudessaan syntymäjärjestyksellä (tai sisarusten määrällä) on todettu olevan hyvin vähäinen vaikutus lapsen luonteenpiirteisiin tai älykkyyteen.
Tutkimuksessa määriteltiin stereotypiat joita ainokaiset sekä lapset joilla on sisaruksia kohtaavat. Stereotypioiden paikkaansapitävyyttä mitattiin myös. Usein stereotypiat ainokaisia kohtaan olivat negatiivisia. Tutkimuksessa testattiin empiirisesti sitä, ovatko ainokaiset sosiaalisesti heikkolahjaisia ja huonosti sopeutuvia. Oletettiin myös että lapset joilla on sisaruksia, ovat "normaaleja" suhteessa ainokaisiin.
Tutkimuksen tulokset
Ainoa selkeä ero, joka ainokaisten ja muiden lasten välillä todettiin oli se, että lapset joilla on sisaruksia ovat avoimempia uusille ajatuksille ja ideoille kuin ainokaiset. Muussa suhteessa nk. "persoonallisuusprofiilit" ainokaisten ja muiden lasten välillä olivat hyvin samankaltaisia.
Tutkimuksessa myös todetaan, että sen sijaan että ainokaisiin kohdistuvat stereotypiat pitäisivät täysin paikkaansa koko ryhmän kohdalla ne saattavat palvella suurempaa yhteiskunnallista tarkoitusta, jossa yksilapsisuudesta tehdään ei-haluttua. Evoluution näkökulmasta lapsettomuus tai vain yhden lapsen saaminen on ei-toivottua suhteessa toisen lapsen saamiseen. Koska geenien siirtäminen uudelle sukupolvelle on ihmiselon suurin tarkoitus, on ilmeiseistä että useamman kuin yhden lapsen saaminen on suotavaa. Sekä yksilöt että yhteiskunta kehittävät mielellään mekanismeja, jotka tekevät toisen lapsen saamisesta toivottua ja houkuttelevaa. Nämä stereotypiat vaikuttavat vahvasti yksilöiden valintoihin ja sitä kautta palvelevat yhteiskunnan jatkuvuutta. Usemman lapsen saaminen perheeseen on sosiaalisesti katsottuna houkuttelevampaa kuin "vain" yhden lapsen saaminen.
Hypoteesia tukee myös Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jonka mukaan perheiden yleisin syy saada toinen lapsi oli se ettei ensimmäinen lapsi jäisi ainokaiseksi. Virossa (jossa tutkimus on tehty), 40 prosenttia naisista haluaa toisen lapsen "esikoisen seuraksi".
YouTube: The Benefits Of Being An Only Child
YouTube-videossa psykologi Sylvia Gearing kertoo ainokaisiin liittyvistä seikoista. Monet niistä ovat jo entuudestaan tuttuja: tyypilliset stereotypiat sekä todellinen tieteellinen fakta joka kumoaa nämä stereotypiat.
Hieman uudempia näkökulmia asiaan tuovat mielestäni Gearingin ajatus "sisarus"-termin laajentamisesta. Kasvattavathan myös läheiset ystävät sekä päiväkoti- ja koulukaverit lasta esimerkiksi sosiaaliseen kanssakäymiseen, aivan kuten biologisetkin sisarukset. Hän myös muistuttaa ettei sisaruus takaa elinikäistä ystävyyttä.
Gearingin mielestä toisen lapsen saamisen tulee olla koko perheelle sopivin ratkaisu eikä paineen alla tehty päätös "esikoisen leikkikaverista". Kodin sosiaalinen ja emotionaalinen ilmapiiri nimittäin määrittää lapsen aikuisuutta enemmän kuin sisarusten määrä. Emotionaalinen älykkyys opitaan kotona, sisarusmäärästä riippumatta.
Hän myös muistuttaa että uuden sukupolven huolestuttava ominaisuus on itsekkyys ja itsekeskeisyys, eikä ilmiötä pidä sekoittaa ainoastaan yksilapsisuuteen. Huolestuttavan moni lapsi elää perheessään kuin "pieni rokkistara", sisarusmäärästä riippumatta. Erot pelkästään sisarusluvun perusteella ovatkin vähäiset.
Wikipedia: Only child
Englanninkielisessä Wikipediassa on melko pitkä artikkeli yksilapsisuutta koskien. Käännän artikkelin tähän summittaisesti, jos englanti tuntuu olevan hieman ruosteessa. Alkuperäisen artikkelin löydät täältä: Wikipedia - Only child.
"Ainut lapsi on henkilö jolla ei ole lainkaan sisaruksia, ei biologisia eikä adoptoituja. Monilapsisessa perheessä esikoinen saattaa olla hetken ainokainen ja elää samanlaisessa ympäristössä ainokaisen kanssa, mutta termiä "ainut lapsi" käytetään yleensä henkilöstä jolla ei ole koskaan ollut sisaruksia. Ainokainen voi olla ainut lapsi vaikka hänellä olisi sisaruspuolia jotka ovat tulleet perheeseen melko myöhään. Myös lapset, joilla on sisarustensa kanssa suuri ikäero (yleensä kymmenen vuotta tai enemmän) kasvavat vastaavassa ympäristössä kuin ainokaiset.
Kautta historian yksilapsisuus on ollut melko harvinaista. Matala syntyvyys, raskauden ehkäisy, inflaatio sekä työnvoiman kasvava tarve ovat lisänneet yksilapsisten perheiden määrää. Viime vuosina Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa yksilapsisuus on kasvanut huomattavasti sitten 1940-luvun. Korean sodan loputtua vuonna 1953, Etelä-Korean hallitus suositteli perheille yhden tai kahden lapsen saamista maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Tämä laski merkittävästi syntyvyyttä ja toi maahan paljon ainokaisia. Vuodesta 1979 Kiina on noudattanut yhden lapsen politiikkaa, ottaen kuitenkin huomioon aluettaisen vaihtelun sekä yksilölliset syyt.
Perheillä on useita syitä yksilapsisuuteensa, muun muassa: henkilökohtainen mieltymys, perhesuunnittelu, taloudelliset, henkiset ja terveydelliset syyt, matkustushalukkuus, perheen stressitaso, hyödyt lasten koulutusta ajatellen, myöhä naimaikä, vakaus, omat kiinnostuksen kohteet, ajan puute, raskauden pelko, korkea ikä, lapsettomuus, avioero sekä sisaruksen tai vanhemman kuolema.
Stereotypiat
Länsimaissa ainokaisia pidetään stereotypisesti "hemmoteltuina kakaroina". G. Stanley Hall oli ensimmäisiä ammattilaisia jotka antoivat ainokaisille huonon maineen, hänen sanottua yksilapsisuuden olevan "sairaus jo itsessään". Jopa vielä nykyään ainokaisia pidetään stereotypisesti hemmoteltuina ja itsekkäinä. Ainokaiset eivät kuitenkaan merkittävästi eroa lapsista, joilla on sisaruksia. Susan Newman, Rutgersin yliopiston psykologi kertoo teoksessaan Parenting an Only Child että yksilapsisuuteen liittyvät stereotypiat ovat myyttejä. "Ihmiset sanovat että ainokaiset ovat hemmoteltuja, agressiivisiä, pomottelevia, yksinäisiä ja heikosti sopeutuvia. On satoja ja satoja tutkimuksia, joissa on osoitettu etteivät ainokaiset eroa ikätovereistaan, joilla on sisaruksia".
Yleinen uskomus on myös se, että ainokaisten sosiaaliset taidot ovat heikompia kuin lapset joilla on sisaruksia ja että ainokaisilla on vaikeuksia saada ystäviä. Yhdysvalloissa vuonna 2004 tehty tutkimus yläasteelaisten ja toisella asteella opiskelevien keskuudessa osoitti uskomuksen vääräksi (lue täältä lisää tutkimuksesta).
Kiinassa havaittu ilmiö nimeltä Little Emperor Syndrome. Yhden lapsen politiikan arvellaankin aiheuttaneen Kiinassa pakotettuja abortteja, lapsen sukupuoleen perustuvia abortteja, tyttölasten syntyyvyden laskua sekä rikollisuusasteen nousua ja sukupuolten välistä epäsuhtaa. Tästäkin huolimatta vuonna 2008 tehty tutkimus osoittaa, että 76 prosenttia Kiinan väestöstä kannattaa yhden lapsen politiikkaa.
On esitetty, että ainokaisilla voi olla ongelmia ymmärtää rooliaan perheessä sekä ikätasonsa normeja, koska heillä ei ole perheessään kilpailijoita. Tämä voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia ikätovereiden kanssa. Lisäksi monet ainokaiset kokevat että vanhemmat kasaavat heille normaalia enemmän odotuksia ja paineita, koska he ovat perheidensä ainoita lapsia. Usein ainokaiset ovat myös perfektionisteja. Ainokaiset saattavat tuntea häpeää statuksestaan negatiivisten stereotypioiden vuoksi.
Tieteellinen tutkimus
Vuonna 1987 kvantitatiivinen tutkimus osoitti ainokaisten väitetyt sopeutumisongelmat perättömiksi. Tutkimuksessa ei löydetty ongelmia, joita hemmottelu olisi ainokaisille aiheuttanut. Tutkimuksen tärkein löytö oli se, etteivät ainokaiset juurikaan eroa lapsista joilla on sisaruksia. Ainut löydetty eroavaisuus osoittautui ainokaisten eduksi: heillä on sisarusparven lapsia suurempi motivaatio onnistumista kohtaan. Tämä siksi, että ainokaiset saavat sisarusparvea suuremman määrän huomiota vanhemmiltaan, jolloin vanhemmat ohjaavat esimerkiksi koulutyötä voimakkaammin.
Toinen tutkimus osoitti, että ainokaiset, esikoiset sekä lapset joilla on vain yksi sisarus ovat verbaalisesti lahjakkaampia kuin lapset joilla on useita sisaruksia tai jotka ovat esikoista myöhemmin syntyneitä. Ainokaisten testitulokset osoittautuvat paremmiksi juuri vanhemmilta saadun huomion ja sitä kautta parempien kehittymismahdollisuuksien vuoksi.
Kirjassaan "Maybe One" Bill McKibben esittää tutkimustensa pohjalta yksilapsisuuden olevan suositeltavaa. Hänen mukaansa useimmat kulttuuriset stereotypiat ovat vääriä, eivätkä ainokaiset juurikaan eroa lapsista joilla on sisaruksia - ja silloinkin kuin eroavat, eroavaisuudet kääntyvät ainokaisten eduksi. Korkeamman onnistumismotivaation lisäksi ainokaiset sopeutuvat muita lapsia paremmin uusiin tilanteisiin. Ainokaiset saavat helpommin uusia ystäviä, kun taas lapset joilla on sisaruksia taantuvat helposti sosiaalisten roolien mukaisiin ennakko-odotuksiin. Luonteenpiirteiden kuten itsekontrollin, tunteiden hallinnan ja ihmissuhdetaitojen on huomattu esiintyvän voimakkaammin ainokaisilla.
Useimmat ainokaisiin liittyvät tutkimukset ovat olleet kvantitatiivisia ja keskittyneet ainokaisten käytökseen sekä muiden, kuten opettajien, arvioihin heidän käytöksestään. Bernice Sorensen käytti tutkimuksessaan kvalitatiivisia metodeja selvittääkseen miten ainokaiset itse ymmärtävät, tuntevat ja kokevat itse oman elämänsä ilman sisaruksia. Hänen tutkimuksensa osoitti että ainokaiset tiedostavat heihin kohdistuvat stereotypiat erittäin vahvasti ja antavat yhteiskunnan luomien stereotypioiden vaikuttaa toimintaansa, huolimatta siitä ovatko nämä stereotypiat oikeita vai vääriä. Kirjassaan Only Child Experience and Adulthood sisarukset tai sisarusten puute vaikuttaa siihen miten lapset näkevät itsensä ja miten he toimivat.
"Ainut lapsi on henkilö jolla ei ole lainkaan sisaruksia, ei biologisia eikä adoptoituja. Monilapsisessa perheessä esikoinen saattaa olla hetken ainokainen ja elää samanlaisessa ympäristössä ainokaisen kanssa, mutta termiä "ainut lapsi" käytetään yleensä henkilöstä jolla ei ole koskaan ollut sisaruksia. Ainokainen voi olla ainut lapsi vaikka hänellä olisi sisaruspuolia jotka ovat tulleet perheeseen melko myöhään. Myös lapset, joilla on sisarustensa kanssa suuri ikäero (yleensä kymmenen vuotta tai enemmän) kasvavat vastaavassa ympäristössä kuin ainokaiset.
Kautta historian yksilapsisuus on ollut melko harvinaista. Matala syntyvyys, raskauden ehkäisy, inflaatio sekä työnvoiman kasvava tarve ovat lisänneet yksilapsisten perheiden määrää. Viime vuosina Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa yksilapsisuus on kasvanut huomattavasti sitten 1940-luvun. Korean sodan loputtua vuonna 1953, Etelä-Korean hallitus suositteli perheille yhden tai kahden lapsen saamista maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Tämä laski merkittävästi syntyvyyttä ja toi maahan paljon ainokaisia. Vuodesta 1979 Kiina on noudattanut yhden lapsen politiikkaa, ottaen kuitenkin huomioon aluettaisen vaihtelun sekä yksilölliset syyt.
Perheillä on useita syitä yksilapsisuuteensa, muun muassa: henkilökohtainen mieltymys, perhesuunnittelu, taloudelliset, henkiset ja terveydelliset syyt, matkustushalukkuus, perheen stressitaso, hyödyt lasten koulutusta ajatellen, myöhä naimaikä, vakaus, omat kiinnostuksen kohteet, ajan puute, raskauden pelko, korkea ikä, lapsettomuus, avioero sekä sisaruksen tai vanhemman kuolema.
Stereotypiat
Länsimaissa ainokaisia pidetään stereotypisesti "hemmoteltuina kakaroina". G. Stanley Hall oli ensimmäisiä ammattilaisia jotka antoivat ainokaisille huonon maineen, hänen sanottua yksilapsisuuden olevan "sairaus jo itsessään". Jopa vielä nykyään ainokaisia pidetään stereotypisesti hemmoteltuina ja itsekkäinä. Ainokaiset eivät kuitenkaan merkittävästi eroa lapsista, joilla on sisaruksia. Susan Newman, Rutgersin yliopiston psykologi kertoo teoksessaan Parenting an Only Child että yksilapsisuuteen liittyvät stereotypiat ovat myyttejä. "Ihmiset sanovat että ainokaiset ovat hemmoteltuja, agressiivisiä, pomottelevia, yksinäisiä ja heikosti sopeutuvia. On satoja ja satoja tutkimuksia, joissa on osoitettu etteivät ainokaiset eroa ikätovereistaan, joilla on sisaruksia".
Yleinen uskomus on myös se, että ainokaisten sosiaaliset taidot ovat heikompia kuin lapset joilla on sisaruksia ja että ainokaisilla on vaikeuksia saada ystäviä. Yhdysvalloissa vuonna 2004 tehty tutkimus yläasteelaisten ja toisella asteella opiskelevien keskuudessa osoitti uskomuksen vääräksi (lue täältä lisää tutkimuksesta).
Kiinassa havaittu ilmiö nimeltä Little Emperor Syndrome. Yhden lapsen politiikan arvellaankin aiheuttaneen Kiinassa pakotettuja abortteja, lapsen sukupuoleen perustuvia abortteja, tyttölasten syntyyvyden laskua sekä rikollisuusasteen nousua ja sukupuolten välistä epäsuhtaa. Tästäkin huolimatta vuonna 2008 tehty tutkimus osoittaa, että 76 prosenttia Kiinan väestöstä kannattaa yhden lapsen politiikkaa.
On esitetty, että ainokaisilla voi olla ongelmia ymmärtää rooliaan perheessä sekä ikätasonsa normeja, koska heillä ei ole perheessään kilpailijoita. Tämä voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia ikätovereiden kanssa. Lisäksi monet ainokaiset kokevat että vanhemmat kasaavat heille normaalia enemmän odotuksia ja paineita, koska he ovat perheidensä ainoita lapsia. Usein ainokaiset ovat myös perfektionisteja. Ainokaiset saattavat tuntea häpeää statuksestaan negatiivisten stereotypioiden vuoksi.
Tieteellinen tutkimus
Vuonna 1987 kvantitatiivinen tutkimus osoitti ainokaisten väitetyt sopeutumisongelmat perättömiksi. Tutkimuksessa ei löydetty ongelmia, joita hemmottelu olisi ainokaisille aiheuttanut. Tutkimuksen tärkein löytö oli se, etteivät ainokaiset juurikaan eroa lapsista joilla on sisaruksia. Ainut löydetty eroavaisuus osoittautui ainokaisten eduksi: heillä on sisarusparven lapsia suurempi motivaatio onnistumista kohtaan. Tämä siksi, että ainokaiset saavat sisarusparvea suuremman määrän huomiota vanhemmiltaan, jolloin vanhemmat ohjaavat esimerkiksi koulutyötä voimakkaammin.
Toinen tutkimus osoitti, että ainokaiset, esikoiset sekä lapset joilla on vain yksi sisarus ovat verbaalisesti lahjakkaampia kuin lapset joilla on useita sisaruksia tai jotka ovat esikoista myöhemmin syntyneitä. Ainokaisten testitulokset osoittautuvat paremmiksi juuri vanhemmilta saadun huomion ja sitä kautta parempien kehittymismahdollisuuksien vuoksi.
Kirjassaan "Maybe One" Bill McKibben esittää tutkimustensa pohjalta yksilapsisuuden olevan suositeltavaa. Hänen mukaansa useimmat kulttuuriset stereotypiat ovat vääriä, eivätkä ainokaiset juurikaan eroa lapsista joilla on sisaruksia - ja silloinkin kuin eroavat, eroavaisuudet kääntyvät ainokaisten eduksi. Korkeamman onnistumismotivaation lisäksi ainokaiset sopeutuvat muita lapsia paremmin uusiin tilanteisiin. Ainokaiset saavat helpommin uusia ystäviä, kun taas lapset joilla on sisaruksia taantuvat helposti sosiaalisten roolien mukaisiin ennakko-odotuksiin. Luonteenpiirteiden kuten itsekontrollin, tunteiden hallinnan ja ihmissuhdetaitojen on huomattu esiintyvän voimakkaammin ainokaisilla.
Useimmat ainokaisiin liittyvät tutkimukset ovat olleet kvantitatiivisia ja keskittyneet ainokaisten käytökseen sekä muiden, kuten opettajien, arvioihin heidän käytöksestään. Bernice Sorensen käytti tutkimuksessaan kvalitatiivisia metodeja selvittääkseen miten ainokaiset itse ymmärtävät, tuntevat ja kokevat itse oman elämänsä ilman sisaruksia. Hänen tutkimuksensa osoitti että ainokaiset tiedostavat heihin kohdistuvat stereotypiat erittäin vahvasti ja antavat yhteiskunnan luomien stereotypioiden vaikuttaa toimintaansa, huolimatta siitä ovatko nämä stereotypiat oikeita vai vääriä. Kirjassaan Only Child Experience and Adulthood sisarukset tai sisarusten puute vaikuttaa siihen miten lapset näkevät itsensä ja miten he toimivat.
YouTube: A Honest Mom on Only Children
Tavallisen googlauksen ohella myös YouTube tarjoaa mielenkiintoisia videoita yksilapsisuuteen liittyen. Kun etsin itse aiheesta luettavaa tai katsottavaa, käytän hakusanoja kuten only child, only children, mother of one ja onlie(s). Hakusanan perään voi lisätä tarkennusta, mikäli etsii jotain tiettyä aiheen tiimoilta. Kuten only child development tai only child social skills.
Tässä YouTube -video otsikolla "A Honest Mom on Only Children". Videolla äiti pohtii omia olettamuksiaan kahden lapsen saamisen suhteen. Hän kyseenalaisti oman kahden lapsen norminsa luettuaan Time-lehden artikkelin "The Only Child Myth". Videolla äiti pohtii työtään, opintojaan, parisuhdettaan sekä yhden lapsen riittämistä ja käytännön asioiden muuttumista toisen lapsen kautta. Arvostusta, jota hän on alkanut kokea ainokaistaan kohtaan tajuttuaan että tämä saattaa jäädä ainokaiseksi.
Olen pohtinut samanlaisia asioita itse ja äidin esiin tuoma pointti yhden lapsen "riittämisestä" oli mielestäni pohtimisen arvoinen. Jos oma elämä yhden lapsen kanssa tuntuu hyvältä, miksi tavoitella toista (ja sitä kautta elämänmuutosta) vain periaatteen vuoksi?
IL: Ainoa lapsi, vaan ei yksinäinen
Ainoa lapsi, vaan ei yksinäinen (Iltalehti, 2009)
Perheen ainut lapsi on usein hyvä tekemään kaikkea itsekseen, mutta Katja Ståhlin lailla hän voi olla myös sosiaalisesti hyvin lahjakas.
Perheen ainut lapsi on usein hyvä tekemään kaikkea itsekseen, mutta Katja Ståhlin lailla hän voi olla myös sosiaalisesti hyvin lahjakas.
HS: Itsenäinen ainokainen
Itsenäinen ainokainen (Helsingin Sanomat, 2010)
Juuso Nummi, Taija Tuominen ja Raimo Koivunen ovat ainoita lapsia. Nummi ja Tuominen eivät ole ikinä sisaruksia kaivanneet, mutta Koivunen olisi vanhempiensa kuollessa toivonut tueksi siskoa tai veljeä.
Juuso Nummi, Taija Tuominen ja Raimo Koivunen ovat ainoita lapsia. Nummi ja Tuominen eivät ole ikinä sisaruksia kaivanneet, mutta Koivunen olisi vanhempiensa kuollessa toivonut tueksi siskoa tai veljeä.
Lastenkirjoja ainokaisuudesta
Etsiskelin lastenkirjoja koskien yksilapsisuutta ja lapsen ainokaisena kasvamista. Suomeksi lastenkirjoja en onnistunut löytämään yhtään, mutta englanninkielisiä kirjoja oli saatavilla Amazonin kautta.
Listasin tähän muutamia lastenkirjoja, jos aiheen käsittely ainokaisen itsensä kanssa kiinnostaa tai tulee ajankohtaiseksi:
My Only Child, There's No One Like You
My Only Child, There's No One Like You creatively celebrates the wonderful character traits of an only child, traits such as organization, self-confidence, and caring for others. Read this book with your only child to show him or her the never-ending reach of your love.
What's So Bad About Being an Only Child?
Being an only child has its pros and cons, but for Rosemary, the latter outweigh the former. Always being the center of some adult's attention ("I am the honey in their hive") wears thin. The answer seems to be for her parents to have another child, but they aren't interested in that solution.
Why Am I an Only Child?
Eudora is a little rhino with a big problem: She wants a baby brother! Or even a baby sister! She tries unsuccessfully to talk her parents i nto giving her one. Finally, with the help of her parents, Eudora lear ns that she is "only, but not lonely."
We're Three: A Story About Families and The Only Child
Inspired by her own family of three, Vivian Cameron-Gallo sets out to take the "only child" out of the isolation that generalizes and labels the only child. The single child does not stand alone but stands as an important part of a larger unit, a family.
Only Emma
Emma McGraw is having a tough time. Her only-child world has been invaded by a peanut-butter-smelling crybaby named Anthony Scarpetto, who is staying with the McGraws while his parents are out of town. To add insult to injury, her mom seems to love having Anthony around!
Abigail Iris: The One and Only
Eight-year-old Abigail Iris, who has one sister and two stepbrothers, is jealous of her best friends who are only children. The "Onlys" seem to have everything that Abigail Iris wants, including heely shoes.
Listasin tähän muutamia lastenkirjoja, jos aiheen käsittely ainokaisen itsensä kanssa kiinnostaa tai tulee ajankohtaiseksi:
My Only Child, There's No One Like You creatively celebrates the wonderful character traits of an only child, traits such as organization, self-confidence, and caring for others. Read this book with your only child to show him or her the never-ending reach of your love.
Being an only child has its pros and cons, but for Rosemary, the latter outweigh the former. Always being the center of some adult's attention ("I am the honey in their hive") wears thin. The answer seems to be for her parents to have another child, but they aren't interested in that solution.
Eudora is a little rhino with a big problem: She wants a baby brother! Or even a baby sister! She tries unsuccessfully to talk her parents i nto giving her one. Finally, with the help of her parents, Eudora lear ns that she is "only, but not lonely."
Inspired by her own family of three, Vivian Cameron-Gallo sets out to take the "only child" out of the isolation that generalizes and labels the only child. The single child does not stand alone but stands as an important part of a larger unit, a family.
Emma McGraw is having a tough time. Her only-child world has been invaded by a peanut-butter-smelling crybaby named Anthony Scarpetto, who is staying with the McGraws while his parents are out of town. To add insult to injury, her mom seems to love having Anthony around!
Eight-year-old Abigail Iris, who has one sister and two stepbrothers, is jealous of her best friends who are only children. The "Onlys" seem to have everything that Abigail Iris wants, including heely shoes.
HS, Oma elämä: Lapsi antaa loman
"Uskon lapsen tehon lomanviettotapana perustuvan lukumäärään: yksi lapsi. Jos minulla olisi alamittaisia huollettavia enemmän, en tiedä miten sitten toimisin. Ehkä menisin pimeään kaappiin piiloon ja odottaisin siellä, kunnes he ovat kasvaneet isoiksi.
Yhden lapsen rentouttavuus johtuu osittain siitä, että saa keskittyä kerrallaan yhteen asiaan. Kun sillä yhdellä lapsella on napa täynnä ruokaa ja hyvä meininki, kaikki on pulkassa. Sitten voi vain katsella palmujen huojuntaa ja samalla pitää silmällä lasta ja rantapalloa. Se ei ole paha tikki verrattuna siihen, että kolme uimataidotonta lasta juoksisi simultaanisti eri suuntiin tai pitäisi keksiä miten maailma pelastuu."
Rosa Meriläinen: Lapsi antaa loman (HS, Oma elämä)
Rosa Meriläinen: Lapsi antaa loman (HS, Oma elämä)
HS: Rajat ja rohkeutta ainokaiselle
Helsingin Sanomien artikkeli vuodelta 2007, aiheena ainoan lapsen kasvattaminen: "Rajat ja rohkeutta ainokaiselle". Aiheeseen liittyen lisäjuttu "Pienperheet yleistyvät", jossa on tilastollista tietoa perheistä Suomessa.
Jutussa kasvatusongelmiin perehtynyt psykoterapeutti Merja-Liisa Kerkkä kertoo ongelmista, joita ainoiden lasten vanhemmat kohtaavat. Kerkkä luettelee kaikki stereotypiat, joita ainokaiseen liitetään: hemmoteltu, hyysätty ja sosiaalisesti muita lapsia lahjattomampi. On toki hyvä tiedostaa ainoan lapsen kasvattamiseen liittyvät mahdolliset karikot suhteessa lapsiin joilla on sisaruksia. En tiedä kuinka paljon Kerkkä on tehnyt töitä ongelmaisten ainoiden lasten kanssa, mutta tutkimani tieteellinen materiaali muualta maailmasta ei ole yhdenmukainen Kerkän luettelemien ongelmien kanssa. Niitä on kuitenkin helppo luetella, koska ne ovat perinteiset ainokaiseen liitetyt stereotypiat. Hänen mainitsemiaan ongelmia esiintyy tieteellisen näytön valossa kuitenkin aivan yhtä paljon myös niiden lasten keskuudesssa joilla on sisaruksia.
Olisin toivonut artikkeliin joko useamman ammattilaisen näkemyksen tai vaihtoehtoisesti tieteellistä tutkimusta. Vain yhden psykoterapeutin haastattelu artikkeliin ei luonnollisestikaan kata faktoja yksilapsisuuteen liittyen tarpeeksi. Se vain nostaa esiin asiat, jotka kannattaa yksilapsisessa perheessä tiedostaa - sen sijaan että se kertoisi totuuden yksilapsista perheistä.
Kiinan käyttäminen esimerkkinä yksilapsisista perheistä on hieman ongelmallista. Kiina eroaa länsimaista, Euroopasta ja Yhdysvalloista huomattavasti myös kulttuurillisesti. Vaatimukset lapsia (ja jopa heidän sukupuoltaan) kohtaan ovat aivan eri luokkaa kuin länsimaissa. Tieteellinen tutkimus ei vahvista, että nk. little emperor -syndroomaa esiintyisi Euroopassa kuten esimerkiksi Kiinassa.
Jutussa kasvatusongelmiin perehtynyt psykoterapeutti Merja-Liisa Kerkkä kertoo ongelmista, joita ainoiden lasten vanhemmat kohtaavat. Kerkkä luettelee kaikki stereotypiat, joita ainokaiseen liitetään: hemmoteltu, hyysätty ja sosiaalisesti muita lapsia lahjattomampi. On toki hyvä tiedostaa ainoan lapsen kasvattamiseen liittyvät mahdolliset karikot suhteessa lapsiin joilla on sisaruksia. En tiedä kuinka paljon Kerkkä on tehnyt töitä ongelmaisten ainoiden lasten kanssa, mutta tutkimani tieteellinen materiaali muualta maailmasta ei ole yhdenmukainen Kerkän luettelemien ongelmien kanssa. Niitä on kuitenkin helppo luetella, koska ne ovat perinteiset ainokaiseen liitetyt stereotypiat. Hänen mainitsemiaan ongelmia esiintyy tieteellisen näytön valossa kuitenkin aivan yhtä paljon myös niiden lasten keskuudesssa joilla on sisaruksia.
Olisin toivonut artikkeliin joko useamman ammattilaisen näkemyksen tai vaihtoehtoisesti tieteellistä tutkimusta. Vain yhden psykoterapeutin haastattelu artikkeliin ei luonnollisestikaan kata faktoja yksilapsisuuteen liittyen tarpeeksi. Se vain nostaa esiin asiat, jotka kannattaa yksilapsisessa perheessä tiedostaa - sen sijaan että se kertoisi totuuden yksilapsista perheistä.
Kiinan käyttäminen esimerkkinä yksilapsisista perheistä on hieman ongelmallista. Kiina eroaa länsimaista, Euroopasta ja Yhdysvalloista huomattavasti myös kulttuurillisesti. Vaatimukset lapsia (ja jopa heidän sukupuoltaan) kohtaan ovat aivan eri luokkaa kuin länsimaissa. Tieteellinen tutkimus ei vahvista, että nk. little emperor -syndroomaa esiintyisi Euroopassa kuten esimerkiksi Kiinassa.
The Week: Are only children happier?
The Week -lehti kirjoitti reilu puoli vuotta sitten artikkelin otsikolla "Are only children happier?". Artikkeli kertoo Essexin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, joka esittää että ainoat lapset ovat onnellisempia kuin lapset joilla on sisaruksia.
Ainokaisten esitetään olevan onnellisempia siksi, että sisarukset kiusaavat toisiaan kotioloissa. Yli puolet lapsista joilla on sisaruksia kertoi sisarustensa kiusaavan heitä. Keskenään nahistelevat sisarukset lisäävät vanhempien stressiä. Jotkut vanhemmista jättävätkin stressin vuoksi reagoimatta lasten keskinäisiin tappelutilanteisiin tai reagoivat niihin epäjohdonmukaisesti, jolloin kiusaava sisarus saa vapaat kädet kiusaamiseen. Britanniassa 46 prosenttia perheistä on yksilapsisia (Suomessa vastaava luku oli vuoden 2009 lopulla 43,6 prosenttia, mutta lukuun kuuluvat myös perheet joissa vasta esikoinen on syntynyt tai joissa enää yksi lapsista asuu kotona, Tilastokeskus)
Artikkelissa mainitaan myös aiemmasta tutkimuksesta koskien ainokaisten sosiaalisia taitoja. Lue blogikirjoitukseni aiheesta täältä.
Jutussa nimetään myös kuuluisia ainokaisia, kuten Chelsea Clinton, Robin Williams, Tiger Woods, Sarah Michelle Gellar, Alicia Keys ja Natalie Portman.
Ainokaisten esitetään olevan onnellisempia siksi, että sisarukset kiusaavat toisiaan kotioloissa. Yli puolet lapsista joilla on sisaruksia kertoi sisarustensa kiusaavan heitä. Keskenään nahistelevat sisarukset lisäävät vanhempien stressiä. Jotkut vanhemmista jättävätkin stressin vuoksi reagoimatta lasten keskinäisiin tappelutilanteisiin tai reagoivat niihin epäjohdonmukaisesti, jolloin kiusaava sisarus saa vapaat kädet kiusaamiseen. Britanniassa 46 prosenttia perheistä on yksilapsisia (Suomessa vastaava luku oli vuoden 2009 lopulla 43,6 prosenttia, mutta lukuun kuuluvat myös perheet joissa vasta esikoinen on syntynyt tai joissa enää yksi lapsista asuu kotona, Tilastokeskus)
Artikkelissa mainitaan myös aiemmasta tutkimuksesta koskien ainokaisten sosiaalisia taitoja. Lue blogikirjoitukseni aiheesta täältä.
Jutussa nimetään myös kuuluisia ainokaisia, kuten Chelsea Clinton, Robin Williams, Tiger Woods, Sarah Michelle Gellar, Alicia Keys ja Natalie Portman.
Hemmoteltu ainokainen?
Itävaltalainen lääkäri ja psykoterapeutti Alfred Adler uskoi, että ainokaisilla on erilaisia ongelmia vain siksi, että he kasvavat yksilapsisessa perheessä. Adlerin teorian mukaan ainokainen ei joudu kilpailemaan vanhempiensa huomiosta ja on siksi hemmoteltu, erityisesti äitinsä toimesta. Myöhemmin hemmotelluksi tuleminen aiheuttaisi ongelmia muissa ihmissuhteissa, joissa ainokainen ei saakaan enää vastaavanlaista ihailua osakseen.
Vuonna 1987 tehty tutkimus kuitenkin kumoaa Adlerin väitteet ainokaisten pilalle hemmottelusta. Tutkimuksessa ei löydetty minkäänlaisia viitteitä siitä, että ainoat lapset olisivat enempää hemmoteltuja kuin muutkaan lapset. Tutkimus osoitti, että ainoat lapset eivät eroa juurikaan muillakaan tavoin lapsista joilla on sisaruksia - ainut huomattava ero ainokaisten ja sisarusten kanssa kasvaneiden välillä oli se, että ainokaisilla on korkeampi motivaatio onnistua tekemissään asioissa.
Wikipedia, Spoiled child -artikkeli
Only Children and Personality Development: A Quantitive Review (Polit & Falbo, 1987)
Vuonna 1987 tehty tutkimus kuitenkin kumoaa Adlerin väitteet ainokaisten pilalle hemmottelusta. Tutkimuksessa ei löydetty minkäänlaisia viitteitä siitä, että ainoat lapset olisivat enempää hemmoteltuja kuin muutkaan lapset. Tutkimus osoitti, että ainoat lapset eivät eroa juurikaan muillakaan tavoin lapsista joilla on sisaruksia - ainut huomattava ero ainokaisten ja sisarusten kanssa kasvaneiden välillä oli se, että ainokaisilla on korkeampi motivaatio onnistua tekemissään asioissa.
Wikipedia, Spoiled child -artikkeli
Only Children and Personality Development: A Quantitive Review (Polit & Falbo, 1987)
USNews: Being an Only Child Won't Harm Social Skills: Study
USNews uutisoi vuosi sitten ainokaisista otsikolla "Being an Only Child Won't Harm Social Skills: Study - Kids without siblings just as popular as others, U.S. research shows". Eli ainokaisena kasvaminen ei (stereotypioista poiketen) heikennä lapsen sosiaalisia taitoja. Lisäksi ainokaiset ovat muiden lasten keskuudessa yhtä suosittuja kuin muutkin lapset.
- Ohion yliopiston tutkimukseen osallistui yli 13 000 opiskelijaa ja tutkimus osoitti, etteivät ainokaisten sosiaaliset taidot ole heikompia kuin lasten joilla on sisaruksia.
- Aiemmin julkaistu tutkimus esitti, että päiväkoti-iässä lapset joilla on sisaruksia pärjäävät sosiaalisesti ainokaisia paremmin, myöhemmässä vaiheessa eroa ei kuitenkaan enää ole.
- Lapset ovat tekemisissä ikätovereidensa kanssa päivähoidossa, koulussa ja harrastuksissa, joten sisaruksen olemassaolo sosiaalisten taitojen kehittymisen vuoksi ei ole välttämätöntä.
Kommentteja yksilapsisuudesta
Keräsin keskustelupalstoilta kommentteja liittyen yksilapsisuuteen. Mielestäni lista kattaa hyvin ne perusargumentit joilla monilapsisuutta pyritään edistämään.
Lapseen ja hänen kehitykseensä liittyvät kommentit:
"Kamala itsekäs pomottaja, kokemusta kahdesta eri lapsesta."
"Sisarukset antaa tietynlaista tasapainoa elämään."
"Lapsi kaipaa sisaruksia ja on kateellinen niille, joilla on sisaruksia."
"Aikuisiällä viimeistään kaipaa sisaruksia."
"Lapsella voi olla paljon rakkaita ystäviä muttei se ole sama asia kuin sisarus."
"Ainokainen jää niin paljosta paitsi, sisarussuhde on elämän suurin rikkaus."
"Lapsi tarvitsee ikäistään seuraa."
"Lapsi kyselee usein milloin saa sisaruksen, että tuleeko vauva jo. Mä haluan olla isosisko/-veli."
"Sisarukset pitävät seuraa toisilleen."
"Yhdestä tulee niin helposti pilalle lellitty."
"Tietyt kehittymisen mahdollisuudet jäävät ainoilta lapsilta pois, ei saa kokea sitä mitä suurin osa lapsista saa kokea."
"Ne joilla on sisaruksia, eivät voisi edes kuvitella elämäänsä ilman."
"Sisarus on aina sisarus vaikkei niin väleissä aikuisiällä oltaisikaan!"
"Meillä on huonoja kokemuksia ainokaisista."
"Olen törmännyt vain huonokäytöksisiin ainokaisiin, ne ilkimykset ovat kiusanneet lapsiani!"
"Kyllä lapsi tarvitsee sisaruksen hoitaakseen myöhemmin iäkkäät vanhempansa."
"Ainokaista joutuu kasvattamaan enemmän kuin useampaa."
"Lapsi oppii riitelemään ja ottamaan fyysistä kontaktia sisarusten kanssa."
"Ainokaisista tulee pikkuvanhoja ja ärsyttäviä."
"Ainokaiset eivät osaa leikkiä ikätovereidensa kanssa eivätkä saa ystäviä."
"Ainokainen omii vanhempansa eikä opi sosiaalisia taitoja."
"Ainoalla lapsella ei ole ketään jonka kanssa muistella lapsuutta."
"Sisarukset kasvattavat toisiaan."
"Monilapsisen perheen lapset osaavat pitää puolensa."
"Oppii jakamista ja vuoropuhelua kun on useampia sisaruksia."
"Matkoilla lapsi on ihan yksin."
"Kuka leikkii lapsen kanssa jos vanhemmat eivät jaksa?"
"Esim. mökkeilemässä tai veneilemässä ei ole kaveria mukana."
"Lapsi viettää joulut ja synttärit aivan yksin."
"Ainut asia mitä lapsi joulupukilta toivoo on sisarus."
"Ainokainen on niin yksin."
Vanhemmista ja yksilapsisista perheistä:
"Ainokaisena kasvaneet saavat itse aina vähintään kaksi lasta, koska eivät halua siirtää ainokaisena olemisen kauheutta eteenpäin omille lapsilleen."
"On itsekästä tehdä vain yksi."
"Jos vain mahdollista, lapselle pitää suoda sisarus."
"Meille oli itsestäänselvyys että vähintään kaksi tehdään, pienellä ikäerolla."
"Kaikki ainoat lapset haluavat vähintään kaksi lasta, koska heiltä on omassa lapsuudessa puuttunut jotain niin tärkeää ja lapsuus on ollut negatiivinen."
"Oli ikävää olla ainut lapsi, itse teen ainakin 3!"
"Ei lasta voi jättää yksin vastaamaan vanhempiensa hautajaisista!"
"Perhe on paras ja sen on oltava iso!"
"Säälin lapsia jotka ovat joutuneet kasvamaan yksin, se on väärin.""On tympeää kun lapsi on vaan 'eka ja vika'."
"Jos ei toista lasta yrityksistä huolimatta suoda, niin aina voi adoptoida."
"Kyllähän nyt jo ystävät ja sukulaisetkin odottavat 'pikkukakkosta'."
"Oletko valmis kantamaan syyllisyyttä lapsen ainokaisuudesta vielä kiikkustuolissakin?"
"Siinä se toinen menee ohessa missä yksikin."
"Jos yksilapsisen perheen lapsi kuolee, ei jää ketään. Monilapsiselle perheelle jää."
"On outoa, jossei rakkautta muka riitä kahdelle."
"Itsellänikin oli sisaruksia joten lapsenikin kuuluu saada sisarus/sisaruksia."
"Yksilapsisen perheen vanhemmat pelkäävät vain sen valkoisen nahkasohvansa puolesta."
"Kun toinen tulee niin on paljon helpompaa."
"Äiti pelkää raskautta/synnytystä/kehonsa rupsahtamista kun ei halua toista lasta."
"On äitivietin puutetta, ettei halua useampia lapsia."
"Vanhemmat ovat itsekkäitä/haluavat matkustella/tehdä uraa kun eivät suo lapselleen sisarusta."
"Ensimmäinenkin oli vain vahinko, jossei toista lasta tule."
"Vanhemmat eivät kestäisi toista lasta joten ainokainen jätetään yksin. Eivät kestä normaalia lapsiperheen elämää, haluavat vain rusinat pullasta."
"Yksilapsinen perhe ei ole edes lapsiperhe."
"On loukkaavaa lapsettomia kohtaan että tehdään vain yksi, koska voidaan jättää vain yhteen."
"Toisen kanssa kaikki on niin helppoa."
"On ihan ymmärrettävää että sukulaiset kyselevät toisen lapsen perään, lapsi tarvitsee sen!"
"Jos ei halua toista, ei olisi kannattanut tehdä ensimmäistäkään."
"Vanhemmat saavat rauhaa kun on vain yksi lapsi, ei tarvitse keksiä tekemistä."
Lapseen ja hänen kehitykseensä liittyvät kommentit:
"Kamala itsekäs pomottaja, kokemusta kahdesta eri lapsesta."
"Sisarukset antaa tietynlaista tasapainoa elämään."
"Lapsi kaipaa sisaruksia ja on kateellinen niille, joilla on sisaruksia."
"Aikuisiällä viimeistään kaipaa sisaruksia."
"Lapsella voi olla paljon rakkaita ystäviä muttei se ole sama asia kuin sisarus."
"Ainokainen jää niin paljosta paitsi, sisarussuhde on elämän suurin rikkaus."
"Lapsi tarvitsee ikäistään seuraa."
"Lapsi kyselee usein milloin saa sisaruksen, että tuleeko vauva jo. Mä haluan olla isosisko/-veli."
"Sisarukset pitävät seuraa toisilleen."
"Yhdestä tulee niin helposti pilalle lellitty."
"Tietyt kehittymisen mahdollisuudet jäävät ainoilta lapsilta pois, ei saa kokea sitä mitä suurin osa lapsista saa kokea."
"Ne joilla on sisaruksia, eivät voisi edes kuvitella elämäänsä ilman."
"Sisarus on aina sisarus vaikkei niin väleissä aikuisiällä oltaisikaan!"
"Meillä on huonoja kokemuksia ainokaisista."
"Olen törmännyt vain huonokäytöksisiin ainokaisiin, ne ilkimykset ovat kiusanneet lapsiani!"
"Kyllä lapsi tarvitsee sisaruksen hoitaakseen myöhemmin iäkkäät vanhempansa."
"Ainokaista joutuu kasvattamaan enemmän kuin useampaa."
"Lapsi oppii riitelemään ja ottamaan fyysistä kontaktia sisarusten kanssa."
"Ainokaisista tulee pikkuvanhoja ja ärsyttäviä."
"Ainokaiset eivät osaa leikkiä ikätovereidensa kanssa eivätkä saa ystäviä."
"Ainokainen omii vanhempansa eikä opi sosiaalisia taitoja."
"Ainoalla lapsella ei ole ketään jonka kanssa muistella lapsuutta."
"Sisarukset kasvattavat toisiaan."
"Monilapsisen perheen lapset osaavat pitää puolensa."
"Oppii jakamista ja vuoropuhelua kun on useampia sisaruksia."
"Matkoilla lapsi on ihan yksin."
"Kuka leikkii lapsen kanssa jos vanhemmat eivät jaksa?"
"Esim. mökkeilemässä tai veneilemässä ei ole kaveria mukana."
"Lapsi viettää joulut ja synttärit aivan yksin."
"Ainut asia mitä lapsi joulupukilta toivoo on sisarus."
"Ainokainen on niin yksin."
Vanhemmista ja yksilapsisista perheistä:
"Ainokaisena kasvaneet saavat itse aina vähintään kaksi lasta, koska eivät halua siirtää ainokaisena olemisen kauheutta eteenpäin omille lapsilleen."
"On itsekästä tehdä vain yksi."
"Jos vain mahdollista, lapselle pitää suoda sisarus."
"Meille oli itsestäänselvyys että vähintään kaksi tehdään, pienellä ikäerolla."
"Kaikki ainoat lapset haluavat vähintään kaksi lasta, koska heiltä on omassa lapsuudessa puuttunut jotain niin tärkeää ja lapsuus on ollut negatiivinen."
"Oli ikävää olla ainut lapsi, itse teen ainakin 3!"
"Ei lasta voi jättää yksin vastaamaan vanhempiensa hautajaisista!"
"Perhe on paras ja sen on oltava iso!"
"Säälin lapsia jotka ovat joutuneet kasvamaan yksin, se on väärin.""On tympeää kun lapsi on vaan 'eka ja vika'."
"Jos ei toista lasta yrityksistä huolimatta suoda, niin aina voi adoptoida."
"Kyllähän nyt jo ystävät ja sukulaisetkin odottavat 'pikkukakkosta'."
"Oletko valmis kantamaan syyllisyyttä lapsen ainokaisuudesta vielä kiikkustuolissakin?"
"Siinä se toinen menee ohessa missä yksikin."
"Jos yksilapsisen perheen lapsi kuolee, ei jää ketään. Monilapsiselle perheelle jää."
"On outoa, jossei rakkautta muka riitä kahdelle."
"Itsellänikin oli sisaruksia joten lapsenikin kuuluu saada sisarus/sisaruksia."
"Yksilapsisen perheen vanhemmat pelkäävät vain sen valkoisen nahkasohvansa puolesta."
"Kun toinen tulee niin on paljon helpompaa."
"Äiti pelkää raskautta/synnytystä/kehonsa rupsahtamista kun ei halua toista lasta."
"On äitivietin puutetta, ettei halua useampia lapsia."
"Vanhemmat ovat itsekkäitä/haluavat matkustella/tehdä uraa kun eivät suo lapselleen sisarusta."
"Ensimmäinenkin oli vain vahinko, jossei toista lasta tule."
"Vanhemmat eivät kestäisi toista lasta joten ainokainen jätetään yksin. Eivät kestä normaalia lapsiperheen elämää, haluavat vain rusinat pullasta."
"Yksilapsinen perhe ei ole edes lapsiperhe."
"On loukkaavaa lapsettomia kohtaan että tehdään vain yksi, koska voidaan jättää vain yhteen."
"Toisen kanssa kaikki on niin helppoa."
"On ihan ymmärrettävää että sukulaiset kyselevät toisen lapsen perään, lapsi tarvitsee sen!"
"Jos ei halua toista, ei olisi kannattanut tehdä ensimmäistäkään."
"Vanhemmat saavat rauhaa kun on vain yksi lapsi, ei tarvitse keksiä tekemistä."
Tilaa:
Kommentit (Atom)